TUTUSTU TALLITONTUN PIHAN ELÄIMIIN
POROT
Poro on Lapin symboli: Tallintontun Pihalta Joulupukin Pajakylästä löytyy kymmenkunta vanhan valkoparran poroa, joita voit tavata vuoden joka päivä. Meillä asustaa mm porot Hilima, Valkko, Hippu, Onni, Sauli, Lumi, Sulo ja Tuisku. Osa poroista on vain talvella ja 5 kotiporoa myös kesällä.
Poro on puolivilli kotieläin, joka laiduntaa tuntureilla ja Metsälapin alueella. Poronhoitoalueella on noin 200 000 poroa ja kaikilla on omistaja. Poro syö mm jäkälää, heinää, sieniä, varpuja ja luppoa.
Vaatimen elinikä on 18-20 vuotta. Hirvaat elävät luonnossa yli 10-vuotiaaksi. Hirvaan eli urosporon säkäkorkeus on noin 110 cm ja painoa on 90-180 kiloa. Vaatimen eli naarasporon säkäkorkeus on noin 90 cm ja paino tavallisesti 60-100 kiloa.
Hyväkuntoinen poro selviää jopa -50 c pakkasessa. Talvikarva irtoaa kesällä suurina tukkoina ja uusi talviturkki alkaa kasvaa elokuussa. Väritys vaihtelee lähes mustasta harvinaiseen valkoiseen.
Hirvaat pudottavat sarvensa syksyllä ja vaatimet keväällä vasottuaan, joka vuosi. Poron sarvi on maailman nopeimmin kasvavaa luuta, se kasvaa kesällä jopa 2 cm vrk. Kesällä kasvavat sarvet ovat aluksi pehmeät ja nahan peittämät. Poro keloo nahan pois sarvista myöhemmin syksyllä.
Suurin osa vasoista syntyy toukokuussa. Kantoaika on 7 kk. Vasoja syntyy yksi kerrallaan ja se painaa 4-6kg. Poro on täysikokoinen 4-5 vuotiaana.
ALPAKAT
Pena, Taavetti, Niila, Urmas, Eevertti, Toffee ja Hermes.
Alpakka on eteläamerikkalainen villantuotantoon jalostettu kamelieläin, jonka pääasiallinen kantamuoto on vikunja. Alpakat jaetaan kahteen rotuun, sureihin ja huacayoihin. Huacaya on tunnetumpi pörröinen alpakka. Alpakka keritään kerran vuodessa ja se tuottaa keskimäärin 2 – 3 kiloa villaa vuodessa. Naarasta kutsutaan Suomessa emäksi, urosta orhiksi tai oriksi ja nuorta eläintä criaksi, vasaksi tai karitsaksi. Ne ovat laumaeläimiä eikä niitä voi pitää yksin.
Alpakka on hiljainen eläin, se ääntelee ynisemällä. Alpakat elävät noin 17-20 vuotta mutta voivat hyvinkin elää yli 20 vuotta. Alpakoiden turkki on yksivärinen tai kirjava, perusväreinä ovat valkoinen, ruskea, harmaa ja musta. Täysikasvuisen alpakan säkäkorkeus on yleensä 81-99cm ja paino 48–84 kg. Alpakat syövät kuivaheinää, ruohoa sekä pellettiä. Oksat, männynhavut, horsmat ja muut kasvit maistuvat myös hyvin, myös kuivatut kerput talviaikaan. Suomessa on noin 1500 alpakkaa. Kantoaika on 11,5 kk, ja vasoja syntyy yksi kerrallaan. Vasa syntyy yleensä 6 – 9 kiloisena.
LAMPAAT
Bertta, Erin, Jenna ja Usva.
Suomenlammas on eloisa, valpas ja ystävällinen. Äitilammasta kutsutaan uuheksi, isälammasta pässiksi ja poikanen on karitsa. Lammas on laumaeläin joka seuraa laumaa joka tilanteessa. Se syö ruohoa, puiden ja pensaiden lehtiä ja kaarnaa.
Lammas elää keskimäärin 10-12-vuotiaaksi. Pässi painaa 85 -105 kg ja uuhi 65 -75 kg.
Lampailla on pehmeä ja villainen turkki joka keritään keväällä ja loppukesästä lyhyeksi. Lampaanvillasta kehrätään lankaa josta tehdään käsitöitä. Lammasta käytetään myöskin terapia eläimenä.
KANIT
Pekko, Rosie, Pippin ja Sisu
Kanit ovat yhdyskuntaeläimiä, jotka ovat vilkkaimmillaan illalla ja yöllä. Kani ei ole jyrsijä vaan jäniseläin. Kani voi paremmin, kun sillä on oma lajitoveri tukena ja turvana. Kani elää noin 6-9 vuotiaaksi.
Kanin pääruoka on heinä ja raikas vesi, lisänä pelletti ja tuoreita vihanneksia.
SHETLANNINPONI
Ihana Ilona.
Shetlanninponi on Shetlannin saarilta kotoisin oleva alkuperärotu. Shetlanninponien kantakirja on perustettu Britanniassa jo vuonna 1890. Shetlanninponi on Suomen yleisin ponirotu.
Poni luonteeltaan erittäin miellyttämishaluinen ja nopea oppimaan, älykäs ja ystävällinen. Shetlanninponin silmiinpistävin ja tärkein ominaisuus on sen elinvoimainen, eloisa olemus. Rakenteeltaan kestävä ja vankka.
Shetlanninponeja käytetään ratsuina, raviponina, poniagilityssä ja valjakkoponina.
Pituus on noin 102cm. Paino noin 150kg-200kg. Ponit elävät noin 20-vuotiaiksi.
Yleensä hyvälaatuinen heinä, raikas vesi, kivennäiset , vitamiinit ja suola riittävät pitämään ponin hyvässä kunnossa.
AASIT
Äiti aasi Sissi ja poika Sasu. He ovat niin leppoisia hyvänmielen kavereita ja varsinkin Sasu nauttii alahuuli lerpattaen jos rapsutat häntä oikein kunnolla.
Aasit ovat erittäin älykkäitä, seurallisia ja rauhallisia, kykenevät itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon. He ovat vahvoja eivätkä tee mitään, mitä he pitävät vaarallisena, mikä tekee heistä loistavan, luotettavan kumppanin.
KANAT JA KUKKO
Suurin osa kanoistamme sekä kukko on Tyrnävän kantaa.
Kukko tarkoittaa koiraspuolista (kana)lintua. Kukko on yleensä kanaa kookkaampi ja kukolla on myös suurempi harja sekä heltta. Kukko ilmoittaa reviiristään kiekumalla.
Kanat asuvat kanalassa. Äitikanaa kutsutaan kanaksi ja isäkanaa kukoksi. Poikasia kutsutaan tipuiksi. Kana munii yleensä yhden munan joka päivä.
Kana syö viljan siemeniä, matoja ja hyönteisiä. Maatiaiskana on elinvoimainen ja pitkäikäinen, se elää yleensä 5-7-vuotiaaksi. Höyhenpeitteen väri vaihtelee laidasta laitaan, on mustia, harmaita, ruskehtavia, valkoisia jne.
VUOHET
Tässä on rakas komeasarvinen vuohemme Asseri. Veikeä Asseri rakastaa, että vierailijat harjaavat sitä.
Vuohi on älykäs, nokkela, utelias, säyseä ja luonteeltaan seurallinen, se kiintyy hoitajaansa samoin kuin uskollinen koira. Se on myös ketterä ja hyvä kiipeilemään.
Äiti on kuttu, isä on pukki ja lapsi on kili. Vuohi syö heinää, viljaa, lehtikerppuja, juureksia, vihanneksia ja hedelmiä.
Vuohen elinikä on noin 10 vuotta mutta vanhimmat voivat elää jopa 20 vuotta. Vuohet ovat märehtijöitä ja sorkkaeläimiä.
RIIKINKUKOT
Klaara ja Klaus.
Intianriikinkukkoa kutsutaan myös tavalliseksi, siniseksi tai intiansiniseksi riikinkukoksi. Riikinkukko on Intian ja Burman kansallislintu ja se elää luonnonvaraisena Etelä-Aasiassa. Riikinkukko elää noin 15-20 vuotta. Luonnossa riikit syövät siemeniä, kasveja, pieniä hyönteisiä ja matelijoita, jopa pieniä käärmeitä. Tarhaoloissa perusruokana on kaura ja kalkkunanrehu.
Riikinkukon ääni on keväällä useita kilometrejä kantava soidinhuuto NAAAUUU sekä JIHHUUUU.
PIKKU VUOHET
Vuohet Toivo ja Taito tykkäävät paijaamisesta. Kuvassa oleva Toivo on oman tiensä kulkija, älä säikähdä jos hän vaeltaa vapaana. Hän on ihan kiltti, joskin kärkkyy jäkälää jos sinulla sattuu olemaan pussi kädessä. Toivo on paikan seurakoira.
Vuohi on älykäs, nokkela, utelias, säyseä ja luonteeltaan seurallinen, se kiintyy hoitajaansa samoin kuin uskollinen koira. Se on myös ketterä ja hyvä kiipeilemään.
Äiti on kuttu, isä on pukki ja lapsi on kili. Vuohi syö heinää, viljaa, lehtikerppuja, juureksia, vihanneksia ja hedelmiä.
Vuohen elinikä on noin 10 vuotta mutta vanhimmat voivat elää jopa 20 vuotta. Vuohet ovat märehtijöitä ja sorkkaeläimiä.